Blogit

Kampuksen kulumilta 1/2020

3.1.2020 13.00

Kampuskoordinaattorin hajatelmia - antoisaa liikettä uudelle vuodelle 2020!

Antoisaa liikettä uudelle vuodelle 2020!

Vuoden vaihtuessa moni pohtii terveyttään ja tarkentaa oman arkiliikkumisen tavoitteitaan.  Hyvä niin, koska liikunnan positiivisista vaikutuksista hyvinvointiin ja oppimiseen on viime vuosina saatu paljon lisävahvistusta. Tiedämme nykyään että lyhytkin liikuntatuokio, fyysinen rytminvaihdos tai istumisen katkaisu aktivoi sekä kehoa että mieltä ja tukee kokonaisvaltaista jaksamista. Miksi emme sitten liiku ja aktivoidu arjessa riittävästi, vaikka tiedämme kaiken tämän? Pitkälle sen johdosta että olemme tapojemme orjia ja meidän on vaikea irtautua opituista rutiineista. Vanhan psykologisen totuuden mukaan on helpompi oppia uutta kuin oppia pois jo opitusta. Toinen luonnollinen selitys löytynee evoluutiosta sitä kautta että meidät on geneettisesti ohjelmoitu haalimaan kehoomme eteen osuvat hiiliarit jottemme kuukahda kylmään ja viimaan. Muutoksen ei pitäisi olla vaikeaa, mutta käytäntö on osoittanut että vaatii todella paljon energiaa muuttaa pysyvästi omia tottumuksiaan, liittyivätpä ne sitten toimintaan tai siihen mitä laitamme suuhumme. Yhdessä muutos on kuitenkin helpompi jalkauttaa kuin yksilötasolla, tämänkin on käytäntö osoittanut. 

lupaukset_kuva1.jpg

Liikunnan merkitys ammatillisessa koulutuksessa

Opiskelijan hyvinvointi -tutkimuksen (Likes 2019) mukaan vähän liikkuvia on ammattiin opiskelevista reilu kolmannes. He liikkuvat kyselyn mukaan enintään kahtena päivänä viikossa tunnin verran ja tähän sisältyy myös kaikki hyötyliikunta. Tämä on nykykäsityksen mukaan aivan liian vähän, koska säännöllinen liikunta olisi opiskelijoille tärkeää niin oppimisen, hyvinvoinnin ja erityisesti tulevaisuuden työkyvyn kannalta. Jo kahden tunnin viikottainen liikunnan lisäys toisi isoja etuja tulevaan työssäjaksamiseen ja työkykyyn. Samaa johtopäätöstä tukee myös marraskuussa 2019 julkaistu kouluterveyskysely, jonka mukaan mobiililaitteilla ja näytöillä vietetty aika on edelleen kasvanut. Oppimista jaksottavia taukoja ja istumisen katkaisuja tulisi arjessa lisätä. Aina ei tarvita edes fyysistä tekemistä vaan pienikin muutos tekemisen tasolla tai siirtymä näytöltä hetkeksi ryhmän pariin hetkeksi vuorovaikutteisempaan tekemiseen voi tuoda kaivattavan rytminvaihdoksen. Oppimisen tutkimuksissa on havaittu että hyvänkin keskittymiskyvyn omaavilla henkilöillä uuteen asiaan keskittymisen kyky on keskimäärin sama minuuteissa kuin oma ikämme vuosissa. Eli toisella asteella noin 20 minuutin välein tulisi pyrkiä katkaisemaan intensiivinen opetus tai oppimisprosessi siten että aivot jaksavat ottaa taas uutta haastetta vastaan. Miten toisen asteen opiskelijat sitten suhtautuvat liikuntaan?

pyorailya_kuva2.jpg

Opiskelijat haluaisivat liikkua enemmän

Opiskelijoiden tahtotila on hyvällä uralla, kun kolme neljästä (75%) toisen asteen opiskelijoista ilmoitti haluavansa liikkua nykyistä enemmän (Likes 2019). Vain yhdeksän prosenttia toisen asteen opiskelijoista kertoi, ettei pidä lainkaan liikunnasta tai liikkumisesta. Liikunnan esteiksi opiskelijat kertoivat useimmiten ajan puutteen ja sen, että sopivat paikat liikkumiseen sijaitsevat liian kaukana. Opiskelijat suhtautuvat myös erittäin myönteisesti opiskelupäivän aikaisiin liikettä lisääviin toimenpiteisiin, mikä on hienosti linjassa myös liikkuvan opiskelun hanketavoitteiden kanssa. Suurin osa opiskelijoista kokee, että liikunta tukee opiskelua ja että se on välttämätöntä kunnossa pysymisen kannalta – hienoa! Asennepuoli on siis kunnossa mutta nyt tarvitaan lisää tekoja.

Hyvän kunnon merkitys korostuu fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa ammateissa. Meillä ammatillisella puolella tällaisia ovat mm. kokki, hevostenhoitaja, koneasentaja ja lähihoitaja. Suurimmassa osassa eri ammatteja riittävä kunto on työssä suoriutumisen ja työstä palautumisen kannalta välttämätön tukipilari. Olemme startanneet uuden vuosikymmenen, joten voisimmekin yhdessä sitoutua siihen että meidän on rakennettava riittävästi mahdollisuuksia ja yhteisiä hetkiä sekä fyysiseen aktivoitumiseen että yhdessä tekemiseen. Likes – tutkimuskeskuksen mukaan jo kahden tunnin lisäys viikoittaiseen liikuntamäärään parantaa merkittävästi työkyvyn ennustetta. Kahden tunnin irroittautuminen ruudun äärestä ei pitäisi olla vaikeaa kun kartoitusten mukaan suurin osa teini-ikäisistä käyttää ruutuaikaan päivittäin 4-5h, jolloin viikossa tunteja kertyy jo yli 30. Samaa luokkaa on meidän konttorityöläisten ruutuaika, jota voisimme helposti katkoa arkipäivinä esim 4 x 15 min aktiviteettiosioilla lisättynä viikonlopun 2 x 30min ulkoilulla jolloin tuo tavoiteltu 2h kertyisi jo aika helposti.

kodalla_kuva3.jpg

Liikuttavat toiminnot YSAOlla 2020

Tässä oma yhteisöllinen uuden vuoden lupaukseni: etsitään viikossa kaksi lisätuntia aktiivisuudelle. Käytetään enemmän portaita, otetaan hartia- tai keppijumppaa keskelle päivää, käydään pienellä happihypyllä tai pidetään välillä palaveria seisten tai kävellen. Tapoja ja välineitä kyllä löytyy jos vain tahtoa löytyy. Alla linkitystä tahoihin jotka auttavat meitä tavoitteeseen pääsemisessä. Toisen asteen koulutuksen parissa on syksyllä 2019 startattu Liikkuva opiskelu – hankeen parissa, jonka toiminnot tukevat hyvin em tavoitteita ja tulevat näkymään vuoden mittaan sekä YSAOn että SAKKYn toiminnoissa monin eri tavoin. YSAOn osalta näkyviä toimintoja on 2020 tulossa mm seuraavasti;

1.     Liikuntahallin päätyyn on tulossa toukokuussa 2020 ulkopeliareena, jossa voi pelailla korista, futsalia ja säbää. Samalla kentällä voi heittää vaikka puttauskisan liikuteltavalla frisbeeradalla. Peliareena on myös Sakkyn opiskelijoiden käytössä.

2.     Kampuspyörien kanssa aloitettiin syksyllä 2019 ja alkaneella vuodella pyörätoiminta laajenee edelleen 30 pyörän voimin. Tavoitteena on laajentaa pyöräasemia myös muihin yksiköihin.  Huhtikuussa siis startataan pyöräillen ja pyörät palaavat käyttöön taas kesän jälkeen syksyllä 2020. Rohkaistaan niin työkavereita kuin opiskelijoitakin pyöräilemään ja liikkumaan omin voimin tauoilla, liikuntatunneilla kuin opintojenkin parissa. Iisalmi on hieno pyöräilykaupunki.

3.     Kaikkiin YSAOn yksiköihin on loppuvuodesta 2019 tilattu ns oheisliikuntaan sopivaa välineistöä ja keväällä 2020 niin Pemolla, Hingunniemessä kuin Toivalassakin ollaan tukemassa toiminnallisuutta sekä liikunnallisuutta uuden välineistön kuin ohjaamisenkin kautta. Myös uusia lajikokeiluja on tulossa.

4.     Ryhmäytystoimintojen non-stop – aktiviteetit jatkuvat keväällä. Kota ja teltta tulevat käyttöön ulkoalueille ja letunpaisto jatkuu kesän kynnyksellä. Tavoitteena olkoon että kukaan ei tipu kyydistä, kaikille on kodassa tilaa ja lettuja tarjolla!

Mitä parhainta uutta vuotta 2020 toivotellen!


kampuskoordinaattori_kuva4.jpg

 Kaj Jääskeläinen, kampuskoordinaattori

 Lähteet:

https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-kouluterveyskysely-2019

https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2019/lt_2-3_19_tutkimusartikkeli-huotari_lowres.pdf

www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus

www.liikkuvaopiskelu.fi/fi/ajankohtaista

 

VINKKEJÄ LIIKKUVAN OPISKELUN JALKAUTTAMISEEN:

www.liikkuvaopiskelu.fi/fi/ideat

www.liikkuvaamis.fi/ideat/

www.smartmoves.fi/

www.smartmoves.fi/sprintgame-taukoliikuntasovellus/

www.smartmoves.fi/x-breikki/

www.smartmoves.fi/aktiivinen-opiskelupaiva/actiontrack-suunnistus/

 

 


Päivitetty: 11.6.2020 anttoni.virpi@ysao.fi