Artikkelit

Iisalmen koeasuja Jaana viihtyy Iisalmessa

Julkaistu 28.7.2020
Artikkelikuva ja teksti: Minttu Harju
Petterinkulma Oy:n asunnon kuvat: Jaana Kessel
Video: Iisalmen kaupunki

netti_koeasuja_jaana02.jpg

Iisalmen kaupunki, sen kumppaniyritykset sekä By Iisalmi -brändityöryhmä käynnistivät toista kertaa Koeasumisen kampanjan, jossa kesän ajaksi Iisalmeen muuttavan henkilön eloa seurataan sosiaalisen median kautta. Kuluvan kesän koeasuja Jaana Kessel kertoo @koeiisalmi -tilillä kuvin ja videoin miltä asuminen kesäisessä Iisalmessa tuntuu. Kessel on kotoisin Kempeleestä ja opiskelee tällä hetkellä oikeustieteitä Joensuussa.

”Kun kesätyöhaku käynnistyi helmikuussa, katselin erilaisia työpaikkoja ja Säästöpankin avoin paikka tuli vastaan. Sen yhteydessä aloin tutkia mikä paikka Iisalmi onkaan”, Kessel kertoi. ”Toki tiesin entuudestaan missä Iisalmi on, kun olin kulkenut Oulusta Joensuuhun.”

Tutkailun yhteydessä hän alkoi kypsytellä ajatusta mahdollisesta kesämuutosta Iisalmeen. ”Etsiskelyn yhteydessä huomasin Koeasumisen kampanjan, joka innosti vielä enemmän hakemaan töitä Iisalmen Säästöpankista. Tiesin, että voisin käyttää vahvuuksiani, jos minut valitaan tähän Koeasujan tehtävään. Tykkään sometella ja valokuvata. On kiva huomata, kun kaupungit ovat tajunneet, että somessa voi saada näkyvyyttä.”

Kesselin ystävät kannustivat häntä kampanjan hakuun ja rohkean luonteen vuoksi hän haluaakin kerätä erilaisia kokemuksia. ”Minä olen vähän tämmöinen, että lähden helposti erilaisiin hommiin. Olen matkustanut yksin Thaimaahan, joten kun siellä selvisin, uskalsin Iisalmeenkin tulla”, hän naurahtaa. ”On tässä uudenlaista kokemusta ja pääsen tutustumaan kaupungin somemainontaan. En ole aikaisemmin tällaista tehnyt. ”

Koeasujan kesätyötkin Säästöpankilla ovat sujuneet hyvin. Kessel on otettu hyvin vastaan kuuden hengen tiimiin ja hän tulee toimeen kaikkien kanssa.

 

Töiden jälkeen Kessel pääsee elämään arkeaan ja rentoutumaan asunnossa, jonka YSAOn artesaaniopiskelijat Katri Viskari ja Hanna Keskinen hänelle remontoivat. Kessel onkin valokuvaamisen ja sometuksen lisäksi kiinnostunut sisustuksesta. ”Minun ideoita ja ajatuksia oli otettu hienosti huomioon. Toivoin luonnonläheisiä sävyjä sekä boheemia ja skandinaavista sekoitusta. Halusin myös paikan, jossa voin levätä töiden jälkeen. Sisustuksessa on kyllä huomioitu näitä toivetta.”

Asunnon hän näki ennen muuttoa, kun haki avaimet matkatessaan Joensuusta Ouluun. ”Kävin varmistamassa mitä kaikkea pitää muutossa ottaa mukaan. Myös sosiaalisesta mediasta ja YSAOn opiskelijoiden blogista näin kuvia asunnon valmistumisen eri vaiheista. Oli kiva tunne, kun minulta kysyttiin omaa mielipidettä asunnon sisustuksesta. Olen viihtynyt tosi hyvin.”

Itse muutto sujui hyvin, kun isoimmat kalusteet olivat valmiiksi paikalla. Olohuoneen lisäksi hänen lempipaikakseen on muodostunut makuuhuone, jossa voi levätä M-Kalusto Ky:n tarjoamalla sängyllä. 

Iisalmi on tarjonnut Kesselille tekemistä. Hänen äitinsä oli kyläilemässä viime viikonlopun, jonka lisäksi ystävät ovat käyneet tutustumassa kaverinsa kesäkaupunkiin. Mieleenpainuvana hetkenä Kessel mainitsee juhannuksen. ”Vietin juhannuksen Iisalmessa. En lähtenyt mökkeilemään, vaan olin juhannusaattona satamassa piknikillä. Ilma oli nätti ja ohi kulki paljon veneilijöitä.”

Satama-alue nouseekin hänen yhdeksi suosikkipaikakseen. Sen lisäksi luonnonläheinen Kessel on käynyt Paloisvuorella lenkkeilemässä. ”Myös Runnin kylpylässä olen käynyt. Siitä tykkäsin paljon, eritoten savusaunasta. Se on omana rakennuksenaan, mutta sieltä pääsee lasitettuun tilaan, jossa on kaksi poreallasta.”

Kesän aikana koeasuja on ehtinyt käymään kotona Joensuussa ja muuallakin, mutta loppukesän hänet näkee vain Iisalmessa. Positiivisina asioina hän nostaa Iisalmen liikkumismahdollisuuksien lisäksi paikalliset asukkaat. ”Ihmiset ovat kauhean mukavia ja vastaanottavaisia.”

Harmillisesti koronan aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut siihen, että tapahtumia on tarjolla minimaalisesti. ”Kävin kyllä tiistaina Olusten toimistolla, ja he lupasivat lähettää minulle ensi vuonna pääsylipun. Joten ensi kesänä tulen käymään”, Kessel sanoo ilahtuneen. ”Veikkaan, että on kiva tulla ensi kesänä ja katsella tuttuja paikkoja.”

Kessel on pohtinut kesän aikana tulevaisuuttakin. Hänellä on jo ideoita, kuinka voisi yhdistää kaikki vahvuutensa sekä kiinnostuksensa. Hän saattaakin tulevaisuudessa hyödyntää sosiaalisen median tietouttaan, kiinnostustaan sisustamisesta ja valokuvauksesta sekä ymmärrystä oikeustieteestä ja laista. 

Rohkealla ja heittäytyvällä asenteellaan Kessel luokin elämälleen täysin oman polun.
 
Seuraa Kesselin kesäkokemuksia @koeiisalmi 

YSAOn sisustusalan artesaaniopiskelijat Katri Viskari ja Hanna Keskinen remontoivat ja sisustivat opettaja Tiina Huuskosen ohjauksella Iisalmen koeasujalle Petterinkulmaan kodin kesän 2020 ajaksi. Heidän käden jälkeä ja asunnon remonttivaiheita voi katsastaa oheisesta blogista.

YSAOn sisustustalan blogista pääsee seuraamaan alan kuulumisia opiskelijoiden silmin.
 
#mikäonsinunpolkusi #koeasuja #koeiisalmi #byiisalmi #petterinkulmakodit #petterinkulmalainen #kesä2020 #emmeodotaihmeitäteemmeniitä #sisustusala #ysao #antaataidonnäkyä #artesaani #jatkuvahaku

 

Eväsmestari on enemmän kuin kahvila

Julkaistu 19.3.2020
Teksti, kuva ja video: Tommi Korpihalla

Eväsmestari2.jpgyhdessä_voimaa_hanke.jpg

Sankariniemen yhteiskampuksella toimiva kahvila Eväsmestari on monipuolinen keidas keskellä kampusta. Se kokoaa kahvitauolle opiskelijat niin Savon kuin Ylä-Savon ammattiopistoista sekä molempien oppilaitosten henkilökuntaa ja lähiseudun asiakkaitakin.

Kahvilan hintataso on houkutteleva ja opiskelijaystävällinen juuri siksi, että opiskelijat viettäisivät siellä aikaa ja tapaisivat kavereitaan oppituntien välillä. Monipuolisen tarjonnan lisäksi se on myös keittiöväen työpaikka ja monille opiskelijoille harjoittelupaikka.

YSAOn Niina Marjamaa valmistuu keväällä tarjoilijaksi ja kokiksi. Opintoihin kuuluvan työelämäjakson hän suoritti Eväsmestarissa.  Hänen työkaverinaan on paitsi henkilökuntaa, myös SAKKYn opiskelijoita. 

-Periaatteessa työnjako menee niin, että meille YSAOn opiskelijoille kuuluvat kaikki tehtävät valmistuksesta alkaen, sakkylaiset sen sijaan eivät valmista tuotteita, vaan keskittyvät myyntiin, Marjamaa sanoo.

Yksi sakkylaisista työkavereista on Jenna Ruti, joka teki oman harjoittelunsa Eväsmestarin kassalla. 

-Olin saanut harjoittelupaikan jo paikalliseen ruokakauppaan, mutta oli lottovoitto päästä tähän. Pääsin tekemään asioita paljon monipuolisemmin ja sain hyvää oppia, hän sanoo.

Ruti pääsi tekemään jakson aikana yhteistyötä keittiöväen kanssa sekä laskemaan ja tekemään tilityksiä sekä inventaarion tekoon loppuvuodesta.

-Olin ensin viikon jakson. Silloin jo näin, kuinka mukava paikka tämä on. Kun minulle tarjottiin kuuden viikon jatkoa, sitä ei tarvinnut pitkään miettiä, hän kertoo.

Niina Marjamaan jakso Eväsmestarissa meni nappiin. Hän sai sen aikana niin hyvät eväät jatkoon, että on talven jälkeen työskennellyt kahvilassa sijaisena.

-Suoritin Eväsmestarissa kahvilapalveluiden työelämäjakson, lisäksi olen ollut keittiön puolella valmistamassa tuotteita. Se on erinomainen matalan kynnyksen harjoittelupaikka, jossa saa erinomaisesti tukea ja oppia henkilökunnalta, hän sanoo.

Yksi Eväsmestarin erikoisuuksista on sen monipuolisuus. Päivän ensimmäiset asiakkaat ovat aamulla töihin tuleva henkilökunta ja molempien oppilaitosten opiskelijat. Päivä alkaa aamukahvilla ja jatkuu puolenpäivän ruuhkatuntiin.

Kahvila-asiakkaiden lisäksi Eväsmestariin kuuluu myymälä, josta henkilökunta ja lähiseudun asukkaat käyvät ostamassa tuotteita kotiin viemisiksi.

-Tämä on tosi hyvä paikka, kun tässä näkee laajan kokonaisuuden kahvilan toiminnasta ja samalla saa paljon kassakokemusta, kun myymälässä käy paljon ulkopuolisiakin asiakkaita, Ruti kertoo.

 

Joutsen pääosassa ympäristömerkin luovutuksessa

Julkaistu 19.3.2020
Teksti ja video: Tommi Korpihalla

joutsen_leivokset.jpgyhdessä_voimaa_hanke.jpg

Iisalmessa sijaitseva Ylä-Savon ammattiopiston ja Savon ammattiopiston Sankariniemen yhteiskampus sai tammikuussa Joutsenmerkin, joka on vakuutena rakennuksen ympäristöystävällisyydestä. Ylä-Savon ammattiopiston omistama, Savon ammattiopiston käytössä oleva rakennus sai Joutsenmerkin ensimmäisenä koulurakennuksena Suomessa.

Yhteiskampuksella saatua tunnustusta juhlittiin yhdessä. Juhlatilaisuudessa olivat mukana kaikki rakennushankkeeseen osallistuneet toimijat, mutta yhteistyö ulottui kahvitilaisuuden ulkopuolelle.  SAKKYn juhlan tarjoilut toteutettiin YSAOn leipomossa. Upeana kruununa kahvipöydässä pääosaan nousi joutsenleivos.

Idean joutsenleivoksesta sai yhteiskampuksen hanketyöryhmässä Pirjo Iivarinen, joka on tutustunut leivoksiin aikoinaan kotitalousopettajana.

Kun idea leivoksista esiteltiin YSAOn keittiöön, elintarvikealan opettaja Outi Leinosen oli helppo ottaa siitä koppi, sillä hänellekin leivos on tuttu niiltä ajoilta, kun hän työskenteli kondiittori- ja leipurimestarina. Joutsenen tekijäksi valikoitui viimeisen vuoden opiskelija Anni Kauppinen, jolla oli jo osaamista upeiden leivosten tekemisestä.

Taikinan valmistus, paistaminen ja leivoksen täyttäminen sekä koristelu sujuivat muutamassa tunnissa näppärästi, kunnes joutsen oli valmis lentämään SAKKYn tiloihin juhlapöytään. Juhlatilaisuudessa leivos keräsi kehuja ja oli juhlavieraiden valokuvauksen kohteena.

Kahvitilaisuuden jälkeen joutsenmerkki luovutettiin virallisesti. Savon Ammattiopisto haki Joutsenmerkillä laatua, ympäristön huomioimista, turvallisuutta ja terveellisyyttä. 

-Haluamme olla niin henkilöstölle kuin opiskelijoille vetovoimainen koulutuskuntayhtymä, joka tarjoaa terveelliset työ- ja opiskelutilat, kertoi koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve. Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja Riikka Holopainen kertoi, että koulurakentamisessa tarvitaan edelläkävijöitä ja Sankariniemen yhteiskampus on sellainen.

-Monelle muullekin tulevalle koulurakennukselle tavoitellaan nyt Joutsenmerkkiä. Rakennusten ympäristövaikutuksiin ja sisäilman laatuun kiinnitetään selvästi aiempaa enemmän huomiota, Holopainen sanoi.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen kertoi luovutustilaisuudessa rakennushankkeen olleen kaikin puolin onnistunut. Lopputuloksesta nauttivat henkilökunta ja opiskelijat.

-Eilen satuin kävelemään käytävää pitkin, jolloin pari opiskelijaa keskusteli keskenään kuinka hyvä ja puhdas sisäilma aulassa on. Se on tärkeä asia kaikkien niiden kannalta, jotka käyvät täällä päivittäin, Puumalainen totesi.

yhdessä_voimaa_hanke.jpg 


Kampuksen sankari täyttää olohuoneen

Julkaistu 19.3.2020
Teksti ja kuva: Tommi Korpihalla

Hatsolo_hattunen.jpgyhdessä_voimaa_hanke.jpg

Iisalmen Sankariniemen yhteiskampuksen yhteisen olohuoneen, Kahvila Eväsmestarin monitoimitila on täyttynyt talven ja kevään aikana useaan otteeseen opiskelijoista.
Tilan puhujakorokkeella ovat käyneet muun muassa Madventuresin Riku Rantala ja Tunna Milonoff, breakdance-taitaja Johannes ”Hatsolo” Hattunen ja someguru Jarno Alastalo. Kyse on ollut Kampuksen Sankari -luentosarjasta, jossa vierailevat luennoitsijat ovat tulleet kertomaan eri aihealueista opiskelijoille. 

Kampuskoordinaattori Kaj Jääskeläinen kertoo, että luentosarjan taustalla on ollut kaikille yhteisten tapahtumien järjestäminen.

-Järjestimme syksyllä ulkoilmatapahtumia, mutta talven ja kevään ajaksi päädyimme niiden sijasta luentosarjaan, jonne kutsumme molempien oppilaitosten opiskelijat ja opettajat.
Luentojen tavoitteena on ollut järjestää tilaisuuksia, joissa luennoitsijan lisäksi opiskelijat pääsevät tapaamaan toisiaan, vaikka olisivat eri oppilaitoksista. Enimmillään luennot ovat houkutelleet monitoimitilaan lähes parisata kuulijaa.

Yhdessä voimaa Ylä-Savoon -hankeen hankeasiantuntija Annukka Lammin kokoama luentosarja alkoi joulukuussa, kun Talous ja nuoret TATin työelämäkouluttaja Edla Inkilä kävi kertomassa opiskelijoille työ- ja talousasioita.

Jatkoa seurasi tammikuun lopussa, jolloin maailman breakdance-kärkeen noussut Johannes ”Hatsolo” Hattunen kävi kertomassa motivaatiosta, itseluottamuksesta, oman polun määrittämisestä ja sitä kohti kulkemisesta.

Helmikuussa Sankariniemen yhteiskampukselle saapui Suomi24-verkkosivuston perustamisessa mukana ollut Jarno Alastalo, joka jakoi opiskelijoille tietoa sosiaalisesta mediasta ja sen fiksusta käyttämisestä. 

Yksi odotetuimpia luentoja on Madventuresin Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin vierailu maalikuussa. He innostavat opiskelijoita rikkomaan omia rajojaan sekä kokeilemaan uusia asioita ennakkoluulottomasti ja kulkemaan kohti omia päämääriä.

Vielä toukokuussa luentosarjassa ravitsemusterapeutti Mikko Rinta kertoo hyvästä ravinnosta ja hyvästä olosta. Muun muassa urheilijoiden ravintolavalmentajana toiminut Rinta kertoo luennollaan, kuinka tasapainoisesta ravinnosta saa lisää virtaa opiskelijan arkeen.

-Tavoitteena on ollut löytää sellaisia luentoja, joista kaikki opiskelijat ja henkilökunta saavat vinkkejä oman terveyden, hyvinvoinnin ja itsetunnon kohottamiseen. Siinä olemme onnistuneet, Jääskeläinen kertoo. 


Maailman kaunein työpaikka

Julkaistu 19.3.2020

golden dome hotelli valokuva salista
Hotel Golden Dome, Sanna Vaarala hotellin ruokasalissa.

Koko elämänsä ja työuransa maatalousalla viettänyt Sanna Vaarala otti rohkean askeleen ja vaihtoi alaa lähipiirinsä yllätykseksi.

- Kyllähän tämä on varmaan maailman kaunein työpaikka, kuvailee Vaarala nykyistä työnantajaansa hotelli Golden Domea. - Lisäksi tykkään siitä, että työni jälki näkyy.

Vaarala, koulutukseltaan agrologi, on ollut hyvin moninaisissa maatalousalan töissä, kuten alan kaupassa ja rehumyyjänä, omien lehmien hoitajana 12 vuotta sekä lomittajana. 

Vuosi sitten hänellä virisi ajatus oman toiminimen perustamisesta, jolloin hän voisi lomitustehtävien ohella tehdä siivoustöitä sekä henkilökohtaista avustamista. Viikonloput ja lomat hän hyödyntää jo nyt lomitustehtävissä. Kysyntää on lisäksi paljon kotisiivouksen, avustus- ja lomitustehtävien parissa.

Jatkuvan haun kautta Vaarala aloitti opiskelut YSAOlla ystävänsä kanssa ja suunnitteli keskittyvänsä kotisiivousten pariin. Ystävä valmistui vuoden aikana toisenlaista polkua pitkin, kun taas Vaarala itse valmistui kahdeksan kuukauden kuluessa. 

Hotellisiivouksen lisääminen opintosuunnitelmaan syntyi lopulta ajatuksesta, että Vaarala voisi tehdä kotipaikkansa Sallan hotelleissa talvisin keikkahommia. Hänen ensimmäinen palkkatyö oli lauantaisiivousta Sallatunturin Tuvat -yrityksessä.

- Ympyrä sulkeutuu. Täksi talveksi minulla oli jo tarkoitus lähteä Sallaan, mutta täällä nyt olen. Ei asiat aina mene kuten suunnittelee.

Silti Vaarala nauttii nykyisestä tilanteestaan, kun saa työskennellä miellyttävässä ja kauniissa hotellissa. 

- Kysyin itse Golden Domesta harjoittelupaikkaa. Olen ortodoksi ja tämä paikka sekä osa osakkaista oli entuudestaan tuttuja. Tämä tuntui enemmän omalta työpaikaltani.

Alkuun sovittu kuukauden työpaikalla järjestettävä koulutus jatkui opiskelun ohella. Kiireisen syksyn aikana Vaarala suoritti opinnoista avustamisen ja asiointipalvelujen tuottamisen työn ohella. Aamut hän työskenteli hotellilla ja iltapäivät Ylä-Savon sotessa avustajan tehtävissä. Joulukuussa valmistuttuaan Vaarala allekirjoitti työsopimuksen Golden Domen kanssa. 

- Ei näitä huoneita ja tätä salia kyllästy katsomaan. Juurikin hotellin erikoisuuden takia syntyy enemmän asiakaskohtaamisia. Monessa hotellissa asiakkaat eivät aina edes sano huomenta siivoajalle. Täällä kyllä sanovat ja huikkaavat tervehdyksen jopa ovensuulta siivotessani tiloja. 
Kasvavan yrityksen sisällä tehtävät eivät ole rooleihin sidottuja, vaan kaikilla on monipuolista työtä. Vaaralakin on paljon keittiöllä ja kerää aamupalalla astioita.  

- Tämä on ihmisläheinen ja lämminhenkinen sekä joustava paikka. Pyykit pyykataan asiakkaille, jos niin tarvitaan.

Viihtymisestään huolimatta hän joutui itse puolustamaan omaa valintaansa ammattikorkeakoulutaustallaan, sillä yleensä ihmisen urakehitys menee ylöspäin. Siivousala on kuitenkin kehittynyt huikeasti.

- Ammattitutkintoa ei suoriteta vain vetäisemällä. Kaikilla aloilla vaaditaan oikeaa osaamista. On valtava merkitys tehdäänkö työ ammatillisesti oikein ja laadukkaasti. Siten, että se vaikuttaa työn jälkeen ja tehokkuuteen, ajankäyttöön, omaan jaksamiseen sekä terveyteen. Työ täytyy tehdä myös oikeilla menetelmillä.

Vaarala on huomannut, että hoitoalan arvostus on noussut ja samaa tilannetta hän odottaa siivousalalta. Tai pelkkä odotus ei siihen vaikuta, vaan Vaarala korostaa, että siihen pystyy itsekin vaikuttamaan esimerkillään.

- Mitkään kaupat, hotellit, päiväkodit ja koulut eivät olisi auki, jos niitä ei siivottaisi. Jos paikkoja ei siivota kunnolla, huomataan siivoajien puute.

Vaarala kannustaa ihmisiä kokeilemaan uutta alaa, mikäli se mietityttää. 

- Olen koko ikäni ollut maatalousalla, ja nyt vasta olen tajunnut mitä kaikkea ammatteja olisi kiva kokeilla. Suosittelen lämpimästi alanvaihtoa, jos sitä pohtii. Monessa suhteessa, ei ainoastaan ammatillisesti, se avartaa. Vaarala uskoo, että ihminen tietää jo varhaisessa vaiheessa onko joku tietty ala omiaan. Aina voi lähteä pois. 

- Kaikista ei ole kaikkiin tehtäviin, eikä tarvitsekaan. Käykää katsomassa ja kokeilemassa kiinnostaako joku ala niin paljon, että siitä tulisi uusi ammatti tai kiinnostaako sen verran että sitä tulisi sivubisnes, vai eikö se kiinnosta ollenkaan.

Työn fyysisyys sopii Vaaralalle, sillä hän on aina pitänyt fyysisistä tehtävistä. 

- Nautin hetkestä, kun hotellihuone on siivottu. Katson vielä kertaalleen, että kaikki on ojennuksessa ja puhdasta sekä tiedän, että kohta saapuu asiakas. On mukava tunne laittaa ovi kiinni ja ajatella että joku putkahtaa pian puhtaisiin lakanoihin.

 

Kohti huippua

Julkaistu 18.3.2020

Huom! Koronaviruksesta aiheutuneesta poikkeustilanteesta johtuen artikkelin opiskelijat eivät kevään aikana päässeet vaihtoon, vaan heidän matkansa siirtyy myöhempään ajankohtaan. Jutussa käydään läpi opiskelijoiden ajatuksia vaihtoon lähdöstä, johon kaikilla YSAOn opiskelijoilla on mahdollisuus.

asiakaslehti2020 kansikuva.jpg
Kuvassa vasemmalta Jere Heiskanen, Miro Kettunen ja Joni Nissinen.

Koneasentajaksi opiskelevat Joni Nissinen ja Miro Kettunen sekä sähköasentajaksi keväällä valmistuva Jere Heiskanen nousevat maaliskuussa Saksaan lentävään koneeseen ja matkaavat vaihtoon YSAOn kumppanuuskouluun Carl-Benz-Schuleen. Pienessä Gaggenaun kaupungissa nuorukaisia odottaa opiskelu saksalaisten opettajien ohjauksella sekä alueeseen tutustuminen paikallisten opiskelijoiden seurassa.

- Vähän aluksi sai vanhempia suostutella. Mutta lopulta sanoivat, että vaihtoon kannattaa lähteä. Siitä tulee hyvät kokemukset, kertoo toisen vuoden opiskelija Nissinen.

Samalla vuosikurssilla oleva Kettunen jatkaa: - Vanhemmat sanoivat, että lähde ihmeessä nyt, kun on mahdollisuus. Perheen kanssa olen reissannut jonkun verran, mutta ensimmäistä kertaa on vastuu itsellä.

Täysi-ikäinen Heiskanen toimii Kettuselle ja Nissiselle kaitsijana. Asiapapereita tarkasti valvovat saksalaiset eivät ota alaikäisiä vastaan, ellei heillä ole täysi-ikäistä mukanaan. Heiskaselle käytännöt ovat jo tuttuja, sillä hän oli kumppanuuskoululla jo aiemmin.

- Viime vuonna olin yksin samassa koulussa, mutta nyt testataan vaihtoaika kaveriporukassa. Se tulee olemaan erilainen kokemus, pohtii Heiskanen.

Kone- ja tuotantotekniikan opettaja Miika Vaarasuo kertoo, että Carl-Benz- Schule on ollut jo yli 10 vuotta YSAOn kumppanuuskouluna. – Sen pihalla on monumentti, joka pystytettiin 10-vuotisen yhteistyön kunniaksi. Tiedän, että pojat otetaan hyvin vastaan ja heistä huolehditaan.

Viime syksynä Iisalmessa vieraili koulun kolme saksalaista opiskelijaa, joilta kolmikko sai lisätuntumaa tulevaa varten.

- Kerran olen käynyt Gaggenaussa, se on tyypillinen saksalainen kaupunki. Carl-Benz-Schulessa kaikki toimii hyvin ja koulu on äärettömän siisti, jonka lisäksi tarkka järjestys pistää silmään, kuvailee Vaarasuo. – Kolmekerroksisessa koulussa toimii ammattikorkeakoulu ja ammatillinen koulutus. Saksassa ollaan myös äärimmäisen tarkkoja perehdyttämisen suhteen, etenkin kun toimitaan alalla, joka sisältää tapaturmariskejä.

Carl-Benz-Schulessa opetus poikkeaa Suomesta jonkun verran. YSAOlla koneasennuksessa käydään läpi automaatiotekniikkaa, kunnossapitoa, koneasennusta ja hydrauliikkaa, kun taas kumppanuuskoulussa pureudutaan yhteen oppinaineeseen syvällisemmin. Siellä kouluun hakeutuvat opiskelijat ovat hyvin sitoutuneita, ja oppisopimusmalli sitoo heidät voimakkaasti alan yrityksiin ja isoihin tehtaisiin. Oppimista toteutetaankin paljon paikallisissa yrityksissä, jonka vuoksi vaatimustaso perusasioissa on kova.

Uusi arki, uudet kokemukset

Nissisen, Kettusen ja Heiskasen arkielämä muuttuu kuukauden ajaksi erilaiseksi. Koululla ei ole ruokalaa, vaan jokainen ostaa eväänsä.

- Koulun aulassa on pieni kioski, jossa on päivittäin tuoretta leipää ja brezeleitä, kertoo Heiskanen. Viime vuonna saksalaisten kanssa kierrettiin kaikki kulttuurikohteet, linnat ja puutarhat.

Lähtöön on alle kuukausi ja positiivinen jännitys herää hiljalleen. – Äiti aloitti varustautumisen pari kuukautta ennen lähtöä, paljastaa Nissinen. Kettusen valmistelu on vielä aloittamatta. – Kyllähän se kohta puoliin pitäisi ruveta, että ei jää viimeiseen iltaan.

Heiskasella on tiedossa mitä hän tarvitsee, joten hän jättää tavaroiden kasaamisen lähtöä edeltäviin päiviin. Vaarasuo hoitaa paperityöt ja yhteydenpidon saksalaisiin opettajiin. Hän saattaa kolmikon Gaggenaulle, mutta yöpyy siellä vain kolme yötä.

Kettusen suurin odotus vaihtoajasta on kielitaidon kehittäminen. Nissinen taas hakee kansainvälistä kokemusta. - Jospa tulevissa työpaikoissa sitä osataan arvostaa.

Heiskanen vakuuttaa, että uusia kokemuksia on luvassa. –Tietysti myös näemme eron asioista mitä ollaan täällä opittu ja kuinka eritavoin ne siellä opetetaan, osa jopa paremmin.Tekniset saksalaiset seuraavat vanhoja kaavoja, kun taas Suomessa tekninen kehitys on tietyllä osin paremmin, Heiskanen vertaa maiden opetuksellisia eroja.

Vaarasuo on hyvillään, että kolmikko lähtee vaihtoon. –Jos alalla haluaa huippuammattilaiseksi, on vaihto hirmu hyvä menetelmä siihen. Vaihtoajalla oppii matkustelemaan ja hoitamaan käytännön asioita sekä ymmärtämään, kuinka maailma toimii muualla.

Ammatillista kehitystä vahvistavat vuorovaikutus vieraalla kielellä sekä käytännönkokemukset eri työtavoista ja oppimisympäristöistä. Seuraavalla kerralla kynnys matkusteluun ja kansainvälistymiseen on matalampi.

– Ihan paras oppimisen menetelmä, joka pitäisi mielestäni olla pakollinen kaikille. Jos haluaa hyviin hommiin, täytyy heti ammattikoulutuksen aikana tehdä hommat kunnolla. Tässä jo toteutetaan omia tavoitteita ja haetaan suuntaa siihen, mitä elämästä haluaa.

 

Valmasta oppisopimukseen

Julkaistu 17.3.2020

valma_Haatainen_kainulainen.jpg
Kuvassa vasemmalta Niina Haatainen ja Emma Kainulainen. Kuva: Siiri Turunen

Vieremän keskustassa 4H:n tiloissa suunnitellaan innolla uutta toimintakautta, kerhoja, leirejä ja tapahtumia. Toiminnanjohtaja Niina Haataisella on syytä hymyyn, sillä hän on saanut työparikseen 17-vuotiaan Emma Kainulaisen. Peruskoulun jälkeen Kainulainen haki Valmaan, koska hän ei ollut vielä aivan varma, mikä ala olisi se oikea. Valmassa eli ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa tutustutaan monipuolisesti eri aloihin, myös ohjauksen ja nuoriso-ohjaajan työtehtäviin.  

Lasten ja nuorten parissa työskentely alkoi kiinnostaa Kainulaista yhä enemmän, niinpä yhdessä opettaja Anna-Helena Lipposen kanssa kartoitettiin mahdollisia työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkoja. Työssäoppimispaikka löytyikin Kainulaisen kotikunnan Vieremän 4H:lta  Työssäoppiminen kesti sekä syksyllä että keväällä neljä viikkoa. Niiden aikana Kainulaiselle tarkentui lapsi- ja nuorisotyön monipuolisuus. 

Kainulainen sai heti Valmasta valmistumisen jälkeen kesätyöpaikan 4H:lta. 

- Kesätyö oli todella mielenkiintoista ja monipuolista. Työnkuva oli leirien suunnittelua ja ohjausta, kertoo Kainulainen. 

Kesätyön jälkeen reippaalle ja hyvin työnsä hoitaneelle Kainulaiselle tarjottiin mahdollisuutta kolmen kuukauden työkokeiluun. Työkokeilu vahvisti entisestään Kainulaista siitä, että nyt oma ala löytyi. Työkokeilun aikana lähdetiin keskustelemaan niin työnantajan kuin oppilaitoksen edustajien kanssa oppisopimuskoulutusmahdollisuudesta. 

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon nuoriso- ja yhteisöohjaajan oppisopimus solmittiin tammikuussa 2020. Yli kahden vuoden oppisopimusopinnot sisältävät lähiopetusta Haapaveden opistolla kahdesta kolmeen päivään kuukausittain sekä työssä oppimista omalla työpaikalla Vieremän 4H:lla. 

-Työn kautta oppiminen on minun juttu, tuumaa Kainulainen. –Työn kautta opiskelu motivoi minua, sillä perinteinen oppilaitosmuotoinen opiskelu ei niin houkuttele.

-Tämä on hieno mahdollisuus saada osaamista koko työyhteisölle, lisää työnantajan edustaja Haatainen.

Haatainen kokee, että voi kannustaa ja antaa vertaistukea Kainulaisen opintoihin, sillä hän on itsekin suorittanut oppisopimuksella samaisen tutkinnon. Lisäksi Haatainen opiskelee parhaillaan oppisopimuksella Ylä-Savon ammattiopistolla lähiesimiestyön ammattitutkintoa.  Oppisopimus on toimiva koulutusmuoto, niin rekrytointi kuin lisäkoulutustarpeisiin.

VIEREMÄN 4H:
77. toimintavuosi

Kaksi vakituista työntekijää, toiminnanjohtaja ja -ohjaaja sekä nuoria kerhonohjaajia

Päätoiminta: 
-kerhotoiminta
-nuorten työllistäminen
-yrittäjyyskasvatus
-kansainvälinentoiminta
-vuonna 2019 työllistänyt 33 alle 29-vuotiasta nuorta


MIKÄ ON VALMA?

 -Valma eli ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus on tarjolla Ylä-Savon ammattiopistolla Iisalmessa

-Kesto: yksi lukuvuosi tai opiskelijan tarpeiden mukaan puolitoista vuotta

-Kenelle tarkoitettu: Alle 25-vuotiaille nuorille, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Sekä niille jotka eivät tiedä mille koulutusalalle lähtisivät opiskelemaan, ovat ilman koulutuspaikkaa, tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan tai aiemmat opinnot ovat keskeytyneet 

-Sisältö: Jokaiselle tehdään yksilöllinen suunnitelma, johon kuuluu koulutusaloihin ja ammatteihin tutustumista, työ- ja koulutuskokeiluja, YTO-opintoja, urasuunnittelua, arkielämäntaitoja, opiskeluvalmiuksien parantamista ja  henkilökohtaista ohjausta.

-Haku: Jatkuva haku ja opintopolun kautta

 

2020s Curricula in Vocational Education

Published 16.3.2020

kuva kartta ja sanakirjat

We are living in a time of accelerated and complex change facing increasing pressure to evolve our education systems to meet the demands of the 2020s. 

The constantly changing operational environment of the future world raise new challenges also for vocational education and training (VET). Currently it seems that no single skill set or area of expertise is likely to guarantee a long-term career in the future economies. Vocational educational curricula that support the relevant knowledge and skills for the workplace help building learning identities and developing essential core skills. This education creates also the base for future re-skilling and self-actualization, as for civic identity. Educational curricula cannot remain fixed, as career paths change faster and are less linear than ever before. The need for change in teaching methodology is also strongly linked to technological development, which modifies future competence requirements, learning tools, methods, and environments.

Varying demand for skills across industries will require updated curricula that are adapted on a regular basis, according to changes of industry needs. Many reports note that the core skills of the 2020s, such as problem solving, critical thinking, creativity, collaboration, and digital literacy, are important on enabling flexibility in future jobs. Thus, people would be prepared to adapt the changing needs of the job market. Ideally, these skills are developed at an early age and confirmed at VET colleges with continuous learning. In order to ensure that education remains job-relevant, it is critical that more emphasis is brought from businesses insights, and civil society into the curriculum design process.

Sources: Finnish National Agency for Education, Cedefop, World Economic Forum and Futures Platform

Author Sulevi Komulainen

Emme odota ihmeitä. Teemme niitä.

Julkaisupäivä 15.3.2020

Kaupungin satama.jpg
Iisalmi on samaan aikaan sekä kokoaan suurempi kansainvälisen osaamisen paikka, että ihmisen kokoinen sujuvan arjen kaupunki. Kaupunkimme tunnetaan vireänä ja elinvoimaisena seutukeskuksena. Ihmisen kokoisessa Iisalmessa on hyvä elää ja asua, mukava vierailla ja erinomaista yrittää. Meillä Iisalmessa on panostettu laadukkaaseen ja laajaan perusopetukseen. Meillä peruskoululaiset saavat opetusta yhdeksän vuotta kestävän oppivelvollisuuden aikana jopa 19 viikkoa enemmän kuin valtakunnallinen minimi edellyttää. Tämä näkyy iisalmelaisten opiskelutuloksissa - meillä annetaan erinomaiset eväät peruskoulun jälkeiseen opiskeluun.

Iisalmessa luonnon läheisyys yhdistyy monipuolisiin palveluihin. Kaupunkilaisille se merkitsee korkeaa elämän laatua, jossa jokapäiväisten asioiden hoitaminen on sujuvaa. Kun arki rullaa, jää vapaa-aikaa enemmän kuin ruuhka-Suomessa. Vapaa-ajan viettoon taas löytyy virikkeitä jokaiseen makuun, kulttuurista liikuntaan. Iisalmen kulttuurikeskuksen ohjelmatarjonnassa on niin teatteria kuin konsertteja, ja liikuntapaikkoihin on panostettu vuosikymmenten ajan. Korkeatasoiset kentät, hallit, reitit ja radat ovat kaikkien kaupunkilaisen käytettävissä, kun avoimia vuoroja riittää myös seuratoiminnan ulkopuolelle.

Tutustu tarinaamme ja tartu mahdollisuuksiin:
iisalmi.fi/byiisalmi

Pohjois-Savon asukasluku on 246 000, ja sillä se sijoittuu asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurimmaksi maakunnaksi. Pohjois-Savossa on runsaasti kansainvälistä teknologiateollisuuden, kone- ja metalliteollisuuden, energiateknologian, mekaanisen puunjalostuksen sekä kemian- ja kaivosteollisuuden osaamista ja yrityksiä. Lisäksi alueella on vahva maidon- ja lihantuotanto. Uusina nousevina aloina toimivat hyvinvointiteknologia sekä veden prosessit ja biojalostus, jotka monipuolistavat Pohjois-Savon elinkeinotoimintaa.

Tutustu: pohjois-savo.fi

 

Mihin oppilaitosta tarvitaan?

Julkaisupäivä 14.3.2020

By Iisalmi Sankariniemi.jpg

Arvoisa asiakkaamme,

Suomalaisen yhteiskunnan arvokkain kansallinen omaisuutemme on meillä kaikilla oleva osaaminen. Osaamista tarvitaan kaikissa päivittäisissä askareissa, mutta ennen kaikkea oikean ajan tasalla olevan osaamisen merkitys korostuu työelämässä. Osaaminen perustuu tietoon, tietämykseen ja kokemukseen sekä niiden hyödyntämiseen kussakin käyttötilanteessa. Maailma on muuttunut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja muutosvauhti on kiihtymässä. Työ ja ammatit muuttuvat, ja niiden myötä tarve osaamisen uudistamiseen kasvaa.

Digitaalisessa muodossa olevaa tietoa syntyy sekä ihmisten tuottamana mutta myös erilaisten järjestelmien tuottamana. Tutkimusten mukaan digitaalisessa muodossa olevan tiedon määrä maailmassa kasvaa vuosittain 60 – 100%. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmiskunta luo joka kolmas minuutti saman määrän tietoa, kuin sitä on syntynyt aikojen alusta vuoteen 2003 mennessä.

Tämä valtava tietomäärä tarkoittaa käytännön elämän kannalta sitä, että voit löytää internetistä valtavasti tietoa lähes mistä tahansa aihealueesta. Tieto on saavutettavissa kaikkialta, mutta merkittävänä haasteena on tiedon koostaminen siten, että se on luotettavaa ja omaksuttavaa. Onneksi meillä on apunamme tähän laadukas suomalainen koulutusjärjestelmä, jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä on kerätä ja tuottaa tietoa opiskelijoillemme ja asiakkaillemme sellaisessa muodossa, että yksittäisen henkilön on mahdollista päivittää omaa osaamistaan jatkuvasti ja joustavasti. 

Suomalainen koulutusjärjestelmä on kokonaisuudessaan harvinaisuus maailman mittakaavassa. Ensinnäkin sinulla on valtavasti mahdollisuuksia tehdä yksilöllisiä valintoja. Lähditpä peruskoulusta etenemään mitä tahansa polkua pitkin, sinulla on mahdollisuus kykyjesi ja tarpeesi mukaisesti edetä vaikkapa tohtorintutkintoon saakka. Valitsemalla ammatillisen koulutuksen polun et siis sulje itseltäsi mitään tulevaisuuden vaihtoehtoa pois. 

Toisena suurena etuna meille Suomessa asuville on maksuton opetus kaikilla kouluasteilla. Nyt lakivalmistelussa on myös maksuton opiskelu kaikille alle 18 vuotiaille opiskelijoille. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että myös toisen asteen opiskelijoilta ei perittäisi maksuja esim. opiskelumateriaaleista tai että heidän tulisi maksaa opiskeluun liittyvistä matkoista. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki tulisi voimaan 1.1.2021.

Ylä-Savon ammattiopisto eli YSAO tarjoaa sinulle laajan kattauksen erilaisia opiskelumahdollisuuksia ja opintopolkuja useisiin eri alojen tutkintoihin tai tarpeidesi mukaan myös lyhyempiin opintokokonaisuuksiin. YSAO on merkittävä alueemme elinkeinoelämän kouluttaja, ja noin 70% kaikista opiskelijoistamme on täyttänyt 20 vuotta. 

Ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihimme, niin rakennamme sinulle omien tarpeittesi ja tavoitteittesi mukaisen polun tulevaisuuteen.

Annetaan taidon näkyä,

Terveisin,
Kari Puumalainen
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja
rehtori

 

Hyvinvointia koulutuksen avulla

Julkaisupäivä 13.3.2020

Oona_pikkarainen_eläintenkouluttaja.jpg

Lukion jälkeen kuopiolainen Oona Pikkarainen mietti, mitä hän alkaisi tehdä työkseen. Ammatinvalinta-psykologin kautta löytyi eläintenkouluttajan opinnot. Ala vei hänet ihan mukanaan, ja pian kävi selväksi se, miten hän haluaa hevosten kanssa tehdä töitä. 

- Perinteiset ammatit kuten ratsastuksenohjaaja tai hevostenhoitaja, eivät kiinnostaneet, vaan kaipasin jotakin muuta tapaa toimia hevosten kanssa, Pikka-rainen kertoo.

- Aloitin ratsastuksen yli 10 vuotta sitten isossa ratsastuskoulussa. Ratsastuskoulumaailma ei oikein sopinut minulle. Sieltä siirryin pienempään ratsastuskouluun, jonka jälkeen vuokrasin yksityisiä hevosia. Minua on aina kiinnostanut se, miten hevoset käyttäytyvät ja niiden pehmeät opetustavat. Olen aina yrittänyt etsiä näistä asioista tietoa, mutta en ole oikein löytänyt tietoa mistään. Törmäsin klassiseen ratsastukseen, joka oli lähempänä minun arvoille sopivaa tapaa toimia, Pikkarainen sanoo.

Eläintenkouluttajaksi kannatti lähteä opiskelemaan. Tietoisuus lisääntyy koko ajan, ja ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista. Oona uskoo, että tulevaisuudessa eläintenkouluttajan työt eivät lopu, vaan ne lisääntyvät.

- Ammattilaisia tarvitaan lisää, yksi ihminen ei pysty koko Suomea hoitamaan, Pikkarainen pohtii.

Oona Pikkaraisen HYVE - Hyvinvointia Hevosellesi perustettiin alkuvuodesta 2019, kun hänellä oli YSAO Peltoniemellä eläintenkouluttajaopiskelut loppusuoralla. Ajatus yrittäjyydestä lähti liikkeelle jo aiemmin, kun Pikkarainen opiskeli aiemmin Pohjois-Savon Opistolla eläintenkouluttamista.

- Meillä oli siellä mahdollisuus perustaa NY-yritys. Pidin jo tuolloin joitakin kursseja. Aluksi minulla oli vahvana ajatus, että en itse koskaan perusta omaa yritystä, mutta tämä ajatus kääntyi aika nopeasti NY-yrityksen kautta siihen, että voisin minä ehkä sittenkin toimia yrittäjänä. Tällä hetkellä teen töitä pääasiassa Savon alueella, mutta tavoitteena minulla on toimia koko Suomessa, visioi tuore yrittäjä.

Pikkarainen tarjoaa hevosten koulutus- ja hyvinvointipalveluita. Hän kouluttaa muun muassa hevosille perusarkeen liittyviä asioita ja kommunikointitaitoja ja ratkaisee haasteellisia käytöksiä koulutuksen avulla. Palveluihin kuuluvat myös hevosten maasta käsin jumppaaminen ja uutena palveluna hänelle on tulossa ratsastajan istuntaopetus. Istuntaopettaja opettaa ratsastajia istumaan biomekaanisesti oikein hevosen selässä.

Koulutettavana voi olla ihan millaiset hevoset ja ihmiset tahansa.

- Kiva asiakas on sellainen, joka on kiinnostunut oppimaan uutta, ja joka on myös jonkin verran hyväksynyt sitä, että omassa toiminnassa ja ajatusmaailmassa voi olla jotakin muutettavaa. On vaikea opettaa, jos ei halua oppia, miettii Pikkarainen.

Aina ensimmäiseksi hän käy läpi yhdessä asiakkaan kanssa esitietolomakkeen ja tekee kartoituksen, sekä tekee sen perusteella koulutussuunnitelman. Jos kyseessä on koulutusasiakas, käydään läpi hevosen historia ja terveydentila sekä koulutustausta ja mahdolliset haasteet ja muut asiat, jotka saattavat vaikuttaa hevosen kouluttamiseen. Sen jälkeen ruvetaan kouluttamaan.

Hevosen hyvinvointipalveluihin kartoittamisessa huomioidaan elinolosuhteet, elinympäristö, terveydentila ja lajityypillisen käyttäytymistarpeen toteutuminen. Tämän pohjalta Pikkarainen tekee ehdotuksen hyvinvoinnin edistämiseksi. Se sisältää usein virikkeiden lisäämistä ja kouluttamista, jotka edistävät hevosen hyvinvointia. Useimmat ongelmakäytökset johtuvat siitä, että hevosella ei ole mahdollisuutta toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.

- Yleinen asia, mitä alan uuden hevosen kanssa harjoitella on se, että hevonen pystyy olemaan rennosti minun kanssani. Että minä en ole sille pelottava tai jännittävä asia. Sitten sitä, että se osaa seistä minun kanssani rauhallisesti paikallaan. Itse koulutan positiivisen vahvisteen avulla. Kouluttaa voi myös muilla tavoilla, kertoo Pikkarainen.

Pääasiassa hän kouluttaa hevosia mutta myös koiria ja erityisesti pentukoiria. - Hevonen oli minulla opiskeluissa pääeläin, toinen eläin oli koira. Olen erikoistunut pentujen kouluttamiseen vuoden mittaisella harjoittelulla, jossa koulutettiin alle luovutusikäisiä pentuja, kertoo Pikkarainen.

- YSAO Peltoniemi oli todella monipuolinen opiskelupaikka ja siellä oli mukavaa se, että koulutus oikeasti valmistaa opiskelijaa ammattiin. Kun valmistuin, koin olevani oikeasti ammattilainen ja pätevä toimimaan työssä. Huikea mahdollisuus oli päästä toimimaan myös johtavien eläintenkouluttajien oppilaana. YSAOlla oli hyvä yhteistyökumppaniverkosto koulutuksia pitämässä. Oma motivaatio opiskeluun tulee myös olla kunnossa, koska opiskelu on monimuotoista. Meillä oli kerran kuukaudessa yhden viikon lähijakso, ja muuten etäopiskeltiin itsenäisesti ja tehtäviä tehden Moodlessa, Pikkarainen muistelee opintojaan.

www.hyvinvointiahevosellesi.fi

Jatkuva haku kaikkiin koulutuksiin www.yso.fi/koulutus

 

Kipinää yritysvierailusta

Julkaisupäivä 12.3.2020

nettisivulle_pieni_Mari_Katja_Mervi.jpg
Kuvassa vasemmalta: Mari Reis, Katja Heiskanen ja Mervi Reis.

Vuoden alusta YSAOn kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon opiskelun aloitti uusi kymmenhenkinen ryhmä, jossa mukana olivat alanvaihtajina kolme ystävystä. Katja Heiskanen sekä sisarukset Mervi ja Mari Reis innostuivat itselleen uudesta alasta, kun kävivät Timaco Oy:n ja YSAOn järjestämällä yritysvierailulla.

Kokin ja leipurin tutkinnon suorittanut Mervi Reis työskenteli kaupassa palvelutiskillä ja paistossa, kun taas hänen siskonsa Mari on sosionomitutkinnon suoritettuaan toiminut viisi vuotta sosiaalialalla. Alkujaan Kiuruvedeltä Iisalmeen muuttaneella Heiskasella on jo talonrakentajan tutkinto, mutta vuosien aikana hänellä heräsi ajatus alan vaihdosta.

- Minua rupesi kiinnostamaan kone- ja metalliala, kun kävimme tutustumassa Timacolla. Sitten pian hainkin YSAOlle, kertoo Heiskanen. 
Timacolle suunnatusta rekrykoulutuksesta ja muuten alasta kiinnostuneet saivat kuljetuksen yritystutustumiseen, ja kävijöillä oli tilaisuus nähdä mahdollinen tuleva työkenttä. Jatkuvan haun kautta kolmikko laittoi hakemukset heti koulutukseen. 

- Vierailu oli juuri se, joka sai innostumaan. Kävin täällä ensin haastattelussa, ja kun oli mahdollista päästä yritykseen tutustumaan, lähdin mukaan, Heiskanen sanoo.
Reisin siskoksilla on ollut jo entuudestaan pieni käsitys alasta, sillä heidän isänsä toimii hitsaajana. Lähiperheen kahvipöytäkeskustelu voikin saada uusia aihealueita, kun nuoret aloittivat tutkinnon.

- Isä oli ainakin innoissaan opinnoistamme ja lähipiiri on ollut kannustava, mainitsee Mervi Reis iloisesti.
Heiskanen kertoo, että hän itse katsoi omatoimisesti eri uravaihtoehtoja. Myös Mari Reis oli miettinyt jonkun aikaa uranvaihtoa. Siskonsa ja Heiskasen kanssa he yhdessä pohtivat asiaa ja päättivät aloittaa tutkinnon samanaikaisesti.

- Ajattelin, että nyt on lähdettävä tai en lähde ikinä, Mervi kertoi.

Omaa polkua pitkin

Haastatteluhetkellä kolmikolla on koulutuksesta kolmen viikon kokemus ja tunnelma on positiivinen. Vaikka alaa ei entuudestaan osaa, se ei ole ollut este. Teknologiaosaamisen koulutuspäällikkö Jarkko Ruotsalainen painottaa, ettei etukäteen tarvitse osata mitään.

- Tänne tullaan oppimaan. Ja jos jotain osataan, ei niitä tarvitse opetella uudestaan, hän tarkentaa. – Meille tulee opiskelijoita eri lähtökohdista. Osa tulee täydentämään entistä osaamistaan ja osalla taas ei ole mitään kokemusta kone- ja metallialasta. Jokaisella on oma polku ja räätälöimme koulutuksen jokaiselle sopivaksi.
Heiskanen ja Reisit ovat tällä hetkellä kiinnostuneita koneistajan työstä, mutta he tutustuvat jokaiseen suuntautumiseen opintojensa aikana ja päätös suuntautumisesta tapahtuu vasta niiden jälkeen. 

- Opintojen alussa ei tarvitse tietää tarkemmin mitä haluaa. Vaikka olisi selkeä visio, se voi muuttua opintojen myötä. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon alku muodostuu kahdesta yhteisestä tutkinnonosasta, joissa käydään koneistuksen, koneasennuksen ja hitsauksen perusteet läpi, ja sen jälkeen suuntaudutaan koneistajaksi, levyseppähitsaajaksi tai koneasentajaksi. Tutkinto on räätälöitävissä, joten halutessaan siihen voi sisällyttää eri tutkinnon osioita.

Opintojen suhteen nuoret nostavat kiinnostuksensa yritysvierailuista, joita koulutuspäällikkö Ruotsalainen lupaa. Molemminpuolinen yhteistyö yritysten kanssa on aktiivista.

- Juuri viime viikolla Hanza Toolfac Oy oli minuun yhteydessä ja toivotti meidät tervetulleeksi, kun kerroin uuden opiskelijaryhmän aloittaneen. 
Yritykset tapaavat mielellään YSAOn opiskelijaryhmiä, ja naisopiskelijoiden työllistyminen on ollut vahvaa. Jotkut yrityksistä jopa etsivät naispuolisia työntekijöitä riveihinsä.
Heiskasen ja Reisin siskojen opiskelijaryhmässä on muitakin perustutkintoa suorittavia, mutta mukana on henkilöitä myös Työ- ja elinkeinotoimiston koulutuksen tutustumisjaksolla. Heillä jakso kestää muutaman kuukauden, jonka jälkeen he voivat päättää jatkavatko perustutkinnon opintoja. Ryhmähengestä nuoret ovat hyvillään.

 - Meillä on tosi hyvä ryhmä, kaikkien kanssa välit toimii, he sanovat yhdestä suusta.

Alanvaihtoa pohtiville Heiskanen ja Reisin siskokset kehottavat tiedon hakemisen lisäksi yritysvierailuille lähtöä. 

- Se valaisi paljon, eli kannattaa lähteä tutustumaan yrityksiin, Mervi sanoo.

Jatkuva haku kaikkiin koulutuksiin www.yso.fi/koulutus


Läsnäoloa lapsille ja nuorille

Julkaisupäivä 11.3.2020

nettikoko_vaaka_aatu_hamalainen02 kopio.jpg 

Iisalmen Peli-Karhujen kapteeni Aatu Hämäläisen päivät ovat toimintaa täynnä aamusta iltaan.

Oppisopimuksella kasvatus ja ohjausalan ammattitutkintoa suorittavan jääkiekkoilijan päivä alkaa aikaisin omien lastensa kanssa, jonka jälkeen hän matkaa Kuopiosta Iisalmeen IPK:n päivittäisiin harjoituksiin. Iltapäivisin Hämäläinen toimii Iisalmen kaupungin koululaisten liikuntakerhojen ohjaajana, ja töiden jälkeen koittaa kotimatka perheen luo. 
- Olen tykännyt opiskelusta, etenkin kun saan tutkinnon työn kautta. Se sopii elämäntilanteeseeni hyvin. Joka kuukausi meillä on muutamia lähipäiviä opiskelijaryhmän kanssa ja Moodleen tulee tehtäviä, joita tehdään omaan tahtiin, kuvailee Hämäläinen opiskeluaan.

Hämäläisen tavoitteena on valmistua aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Koko aikuiselämänsä hän on pelannut jääkiekkoa ammatikseen, joskin myös työskennellyt 2,5 vuoden ajan osa-aikaisesti kotiseudullaan Suonenjoella Maitomaa-meijerillä. 

Hämäläinen tarttui tilaisuuteen, kun IPK:n kautta järjestyi oppisopimuspaikka. Hän oli itse löytänyt kiinnostavan tutkinnon YSAOn nettisivuilta, ja IPK:n toiminnanjohtaja Jarmo Ylisipolan kontaktien kautta hänelle avautui mahdollisuus pitää liikuntakerhoja.

- Mieli tekee vielä pelata, joten olen kiitollinen IPK:lle järjestelystä, ja YSAOn puolesta opiskelu on ollut joustavaa. Kokonaisuudessaan järjestelyt toimivat hyvin.

Kerhojen ohjaamisesta Hämäläinen on nauttinut ja kokenut sen mukavana sekä haastavana. Eri-ikäiset lapset pääsevät kokeilemaan monipuolista toimintaa, ja joskus he voivat vain levätä tai jäädä sivustaseuraajiksi.

- Kerhot ovat lähtökohtaisesti kasvatustapahtumia. Siellä opetellaan kaveritaitoja sekä anteeksipyytämistä. Se on turvallinen paikka missä voi purkaa energiaa, tarkentaa Hämäläinen. – Parasta kerhoissa on, kun on saanut tuntumaa ryhmään ja huomaa lasten toiminnassa edistystä. Tuntuu hyvältä, kun saan yhteyden levottomalla tuulella olevaan lapseen. 

Hämäläisen kerhotoiminta jatkuu kevätlukukauden loppuun, mutta sen jatkoa suunnitellaan syksylle. Kerhotoiminnan kehittämiseksi tulevaisuudessa olisi hyvä saada mukaan ainakin yksi lisäohjaaja. Silloin ryhmän kanssa voisi ajoittain jakautua pienempien ja isompien lasten kanssa erilaisten aktiviteettien pariin.

Positiivisuudella kohti onnistumista

Ajan ja läsnäolon antaminen lapsille ja nuorille on Hämäläiselle yhtenä motivaationa opiskella alaa. Tekijöitä tarvitaan. Hänen haaveena on jatkaa joskus opettajaksi, kun hetki on otollinen. Tällä hetkellä hän kuitenkin pystyy tarjoamaan aikaa ja osaamistaan kerhotoiminnan kautta.

- Tärkeää on nähdä onnistumiset. Ohjaan kerhoja positiivisuuden kautta ja kehun hyvissä asioissa. Vaikka jollain menisi tunti härväämiseksi, mutta tekee jotain hyvin, yritän nähdä juuri sen hyvän. 

Opiskelu on vahvistanut Hämäläisen omaa käsitystä ohjauksesta, ja hän on päässyt lukemaan omat ajatuksensa tekstinä. Opintojen lähipäivissä hän tapaa opiskeluryhmäänsä, josta löytyy useita alanvaihtajia erilaisine taustoineen. Hämäläinen suosittelee alaa kaikille, joita kiinnostaa toiminta lasten ja nuorten parissa sekä jotka haluavat auttaa ja olla läsnä.

- Ainakaan ei ole samanlaista päivää, hän kiteyttää. - Ja tekijöitä tarvitaan. Loppuviimein lapset haluavat olla aikuisten kanssa ja tarvitsevat huomiota. 

IPKn pelaajille on räätälöitävissä oma opiskelupolku, jolloin pystyt keskittymään urheiluun opiskelun ohella.

Katso lisää www.ysao.fi/ipk
Jatkuva haku kaikkiin koulutuksiin www.yso.fi/koulutus

 

Näkyvästi Piilossa

Julkaisupäivä 6.11.2019 

ryhmä_keskustelee_PIENIKOKO.jpg
Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoa ja Kuntoutus-, tuki- ja ohjausalan erikoisammattitutkintoa suorittavat opiskelijat
keskustelivat nuorten auttamisesta ehkäisevän päihdetyöntekijä Maarit Ahon (oik.) kanssa. Kuvassa (vas.) Minna Lapveteläinen,
Anne Kuosmanen, Aatu Hämäläinen ja Riitta Kantelinen.

Viestinnän tavoin päihteet ovat siirtyneet digitaaliseen maailmaan. Videot, tilaukset ja kokeilut tapahtuvat verkon kautta. Nuorten ehkäisevä päihdetyöntekijä Maarit Aho osallistui Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoiden pohdintaan, kuinka saadaan nuori kieltäytymään päihteestä ennen, kuin sitä hänelle edes tarjotaan.

Samanaikaisesti, kun vanhemmat keskustelevat sosiaalisessa mediassa energiajuomamyynnistä, nuoret näkevät omilla kanavillaan päihteiden tuotearvioita, käyttökokeiluja, yllytyksiä ja niiden turvin tehtyjä kiusaamistilanteita. Kaikki tämä on myös aikuisten nähtävillä, sillä maailma on läpinäkyvämpää kuin koskaan. Tiedon ja päihteiden piilossa pysymisen salaisuus piilee määrässä. Jaettavaa materiaalia ja jakokanavia on niin paljon, etteivät aikuiset pysy aina mukana.

"Meidän on löydettävä tilaisuus kysyä nuorelta Mitä sulle kuuluu? ja annettava aikaa keskustelulle. Aikuiset eivät voi verrata oman nuoruutensa muistoja nykynuorten arkeen”, Ylä-Savon ammattiopiston Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon opettaja Kirsi Ruotsalainen muistuttaa.

"Nuorilla on kova tarve puhua, ja he voivat tulla kysymään päihteistä epätietoisuuttaan", sanoo nuorten ehkäisevä päihdetyöntekijä Maarit Aho.

Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen vuosikirjasta näkee, kuinka nuorten alkoholikäyttö on vähentynyt vuosien aikana. Lukeman voisi tulkita positiivisena, mikäli tilasto kertoo kaikkien nuorten viisaista valinnoista. Päihteet vain ovat muuttuneet. Nuorille kohdistettu vahvan nuuskan tehomarkkinointi näkyy jo tilastoissa. 

Muuttuneet tavat

Nuorten parissa suosittu Oden’s-nuuska sisältää yli 20 milligrammaa enemmän nikotiinia kuin perustupakka.

”Nuuska ei ole aiemmin ollut niin suuressa suosiossa nuorten parissa kuin nyt. Nuuskaan laitetaan haju- ja makuaineita, jotka peittävät tupakan varsinaista makua. Glitteroidut rasiat, pienet pussikoot sekä terveydellisinä mainostetut yrttimakunuuskat toivat nuuskan tyttöjen suosioon”, nuorten ehkäisevä päihdetyöntekijä Maarit Aho kertoo.

"Vaarallisena sivuilmiönä ovat nuuskan uudelleen myynti, sillä kerran käytettyjä nuuskapusseja kuivatetaan ja myydään tutuille puoleen hintaan. Tällöin limakalvojen kautta tarttuvat taudit leviävät vauhdikkaasti”, kommentoi puolestaan Ruotsalainen.

 ryhmätyö03_pienikoko.jpg

Kaikki on saatavilla – myös hyvät asiat

Huojentavana seikkana on, että kaiken haitallisen tiedon lisäksi digitaalinen maailma tuo saataville kaiken hyvänkin. Nuoret ovat fiksuja, joten heidät tulisi haastaa kyseenalaistamaan kaikki mielikuvin vahvistetut lähteet. YSAOn opettaja Kirsi Ruotsalainen keskustelee oppilaidensa kanssa ”Päihteet, ennaltaehkäisevä päihdetyö ja riippuvuudet” -kurssilla, kuinka nuoret saadaan erottamaan fakta harhakuvista.

Ryhmätyöhön osallistuneet suorittavat Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoa sekä Kuntoutus-, tuki- ja ohjausalan erikoisammattitutkintoa. Heille ja muille alalla tulevaisuudessakin työskenteleville Maarit Aho näkee tärkeäksi jatkuvan tiedon nälän ja pysymisen alituisesti ajan hermolla.

Tunneilla opiskelijat työstivät toiminnallisia ratkaisuja päihteiden ennaltaehkäisyyn. Opiskelijoiden arkeen kuuluvat ryhmätyöt, case-pohdinnat ja draamailmaisua. Yhteisenä tavoitteena on saada ymmärrys maailmasta, jonka parissa he työskentelevät jo nyt ja valmistuttuaan. Opiskelijat voivat yhdistää koulutuksen ja työn, kun jatkuva haku mahdollistaa koulutuksen omaan tahtiin työskentelyn ohessa.

"On tärkeää sisäistää se, että jokainen meistä tekee ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Se, ettet hyväksy päihteen käyttöä alaikäisen kohdalla, on jo esimerkki ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä", tarkentaa Aho ja antaa esimerkkejä käytännön ratkaisuista: "Ylä-Savossa on aloitettu nuuska-agenttitoiminta, jota varten olen kouluttanut tukioppilaita. He kiertävät yleisellä tasolla ja pitävät seiskoille tunteja. Eli heidän tehtävänään ei ole käräytellä yksittäisiä käyttäjiä, vaan heidän kanssaan keskustellaan avoimesti."

YSAOn opiskelijoiden ideoimat ratkaisut ennaltaehkäisevään päihdetyöhön liittyivät vahvasti keskusteluihin ja tiedon jakoon. Tietoa päihteistä voidaan jakaa erilaisten harrastekerhojen yhteydessä, kuten mopokerhoissa, sekä teemapäivien ohella järjestetyillä rasteilla. Tällöin nuoret saavat toiminnallisin tavoin tietoa ja tunteiden herättelyä.

"Opiskelijat huomioivat myös nykytekniikan ratkaisuehdotuksissaan. Virtuaalitodellisuutta voi hyödyntää ja sen avulla havainnollistaa nuorille miltä tuntuu työskennellä tai liikkua päihtyneenä. Tiedon jakoa ideoitiin myös valokuvien ja videokuvien avulla", kiteyttää Ruotsalainen oppilaiden ryhmätyötuloksia.

Lähteet ja lisätietoa: THL sekä Syöpäjärjestöt

OLETTAMUKSET
1. Nuuska ei ole niin pahaa kuin tupakka.
2. Nuuska on urheilijalle tupakkaa parempi vaihtoehto, sillä suorituskyky ei heikkene.
3. Sisu Extreme -nuuska on turvallinen, kun se on kotimainen.
4. Nuuska ei vaikuta pitkään.
5. Nuuskasta on helppo irtaantua.
6. Nuuskaa ei ole helppo saada.

FAKTAT
1. Yleisimmin yhdessä grammassa nuuska on noin 7-8 mg nikotiinia. Nuorten suosimassa Oden’s nuuskassa nikotiinia on 22 mg. Tehdasvalmisteisen savukkeen enimmäispäästön mukaan polttamisesta syntyvässä tupakansavussa on 1 mg nikotiinia.
2. Nuuska on haitallinen sydämelle ja verenkiertoelimistölle. Veri ei kierrä yhtä tehokkaasti ja vaikuttaa urheilijan suorituskykyyn, lihasten kehittymiseen ja palautumiseen.
3. Sisu Extreme -nuuska on tanskalaisen AG Snus -yrityksen tuote suomalaisille markkinoille. Sinivalkoista rasiaa koristava Suomi-leijona luo mielikuva kotimaisesta tuotteesta.
4. Nuuskan nikotiini vaikuttaa nuorten aivoihin, sillä aivojen kehitys on vielä kesken. Verenkierron lisäksi nuuska vaikuttaa suuhun. Se vaurioittaa hampaan pintoja ja ikeniä. Erilaisten syöpien riski nousee. Se voi aiheuttaa unettomuutta, päänsärkyä ja muutoksia hermostoon.
5. Nikotiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, sillä nuuskaaja saa keskimäärin suuremman nikotiiniannoksen kuin polttaja.
6. Kaupungeilla on omia nuuska-Facebook-ryhmiä ja pimeän verkon kautta voi tilata nuuskaa postilaatikkoon bitcoineilla.

Päivitetty: 29.7.2020 minttu.harju@ysao.fi